Koiramäki

Teimme alkuviikosta meidän perinteisen Tampereen reissun. Vietimme päivän kaupungilla kierrellessä ja shoppailemassa, yöpysimme hotellissa ja seuraavana päivänä Särkänniemeen. Tämä oli meidän kolmas kerta jo poitsun kanssa ja tästä on tullut siis meidän kesälomaperinne :)

Tällä kertaa oli muutama takaisku matkassa sillä poitsulle niin kovin tärkeä Pikku Kakkosen puisto oli remontissa joten sinne emme päässeet lainkaan. Kävimme siellä viime kesänä ensimmäisen kerran ja ympäri vuoden poika puhuu siitä aina välillä ja muistelee kuinka kivaa siellä oli. No taisi äitiä harmittaa asia poikaa enemmän nimittäin poitsu vain kohautti olkiaan ja sanoi että tehdään sitten jotain muuta kivaa. Tarkoitus oli mennä myös kaupunkijunalla tekemään Tampere-kierros (tämäkin ollaan tehty joka kerta) ja kun päästiin junaan istumaan, kuski sanoi että juna ei lähdekkään mihinkaan koska veturi laski juuri öljyt alleen. Ja mun harmitus oli ihan huipussaan... 

Loppujen lopuksi keksimme kaikkea kivaa tekemistä päiväksi ja illalla hotellissa olimme jo aivan veto pois kunnes poika putosi sängystä ja hampaat läpi huulen. Siinä itki sitten äiti ja poika, niin pahan näköistä se oli ja sattui tietenkin toista ihan kauheasti. Aamulla raukka oli naama ja huulet aivan turvoksissa mutta täysin valmis lähtemään Särkänniemeen. Superreipas poika mulla vaikka kaikki ei mennyt nyt ihan niinkuin piti.

Mutta sitten asiaan eli tuohon Koiramäkeen. En voi kyllä kuin kehua, paikka oli todella upea. Täällä riitti katsottavaa ja kaikki oli viimeisen päälle tehty.

Ehdottomasti kannattaa käydä paikkaan tutustumassa. Mä olisin viihtynyt pidempäänkin, silmä oikein lepäsi kaikissa kauniissa yksityiskohdissa mutta noilla miehillä alkoi olemaan kiire laitteisiin.

Mies ja poitsu kävivät kaikki laitteet läpi mihin poika vaan pääsi ja muutamaan laitteeseen menin itsekin. Tosin todetakseni vain että ei oo mun juttuja, yhdessäkin huusin vaikka kuinka kun niin otti mahaan ja tosiaan laite oli täynnä tuollaisia metrin mittaista pikkuväkeä. Vähän hävetti :)

Ensi vuonna sitten taas uudestaan, oli mahtava reissu taas vaikka oli nuo vastoinkäymiset. Onneksi on vielä lomaa jäljellä, paljon on vielä suunnitelmia. Ja oikeastaan mitään kovin ihmeellistä ei kyllä tarvi edes tehdä, kunhan saadaan olla yhdessä kaikki. Se on sitä parasta lomailua <3