Pienet hetket, suuret muistot...

Kun on viettänyt kaikki viikonloput toukokuusta lähtien pois kotoa niin kotiviikonloput tuntuvat näin syksyisin aivan ihanilta. Teimme muutamia suunnitelmia tälle viikonlopulle olettaen että olemme kotona. Mahdollisuus tulikin lähteä mökille ja kun asiaa pojalta kysyttiin niin se oli sitten sillä selvä. Mökille.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä mm. elokuviin yhdessä katsomaan Postimies Patea. Se on vaan jotenkin niin hellyyttävää että poitsulle mökkiviikonloppu menee kaiken tuollaisen edelle. Tärkeintä mökillä on tietenkin se että siellä on mummi ja pappa.

Tärkeää on myös tietyt tavat mitä poitsulla on mökillä tullut ja mitä täytyy AINA tehdä. Mummin kanssa istumaan rannalle, kaffetta pitää olla keitettynä tasaisin väliajoin... Nämä pienet hetket ovat niitä mistä ne suurimmat muistot pojalle varmaan jää. Toivon ja uskon että niitä muistoja jäi tänä kesänä paljon.

Kuten kuvista näkee niin kyllä se kesä on nyt vaan loppunut ja syksy tullut tilalle. Tässä kohtaa ei voi oikein muuta sanoa kuin että kiitos kesä, meillä on ollut kanssasi aivan mahtavaa! Innolla odotamme seuraavaa kesää ja uusia seikkailuja.

Jospa ensi viikonloppuna olisikin sitten kotiviikonlopun aika. Sytytän paljon kynttilöitä, käperryn torkkupeiton alle ja pesäänkin voisi sytyttää tulen. Meillä nimittäin on kotona jo aika kylmä ja olenkin jonkun aikaa jo kulkenut sisällä lämpimissä tossuissani. Vanha talo osaa olla niin kylmä vaikkakin niin ihana :)

Ihanaa alkavaa syksyista viikkoa kaikille lukijoille!