Arjen keskeltä

Lomien jälkeen arki on alkanut meilläkin mutta onneksi kovin mukava sellainen. Itse menen aina mielelläni loman jälkeen töihin, jotenkin vaan tykkään siitä arjestakin kovin. Ja nämä pimenevät illat ja vesisateet, tykkään ihan hirveästi. Varmasti siksi kun olen tälläinen kotihiiri niin silloin on niin mukavaa vaan olla kotona :)

Kuvat kahden viikon takaiselta mökkireissulta ja vaikka oli kaunis ja lämmin viikonloppu niin jotenkin syksy oli jo selvästi havaittavissa. En osaa sanoa että missä se olisi näkynyt, tuntui vaan siltä. Olen pitänyt mökkipäiväkirjaa viimeiset 8 vuotta (?) ja hassua on että vuosi sitten täsmälleen tänä samana viikonloppuna olen kirjoittanut että syksyn tuntua...

Kyseinen kuva ei ole mikään mainos vaan oli pakko ostaa kun pullo oli niin kovin kaunis. Juomattahan tuo jäi, siideri ei vaan oo mun juttu.

Isoin muutos meidän arjessa on nyt tuo pojan päiväkoti. Maanantaina tosiaan siellä aloitti ja minua jännitti silloin aamulla todella paljon. En tiedä miksi kun en yhtään epäillyt etteikö poika sinne hienosti jäisi mutta jokin vaan sai tämän äidin mahan ihan solmuun.

Jännitin kyllä aivan turhaan, sinne poitsu jäi reippaasti ja sanoi että äiti mene jo :) Illemmalla kun palasin töistä niin oli aivan mahtava kuunnella kun poika suu vaahdossa kertoi päivän kuulumiset ja ensimmäinen lause oli: Äiti, mulla on ollut huippuhieno päivä!

Hoitajat ovat kovasti kehuneet poikaa ja sanoivat että pojasta näkee että hän on onnellinen täällä uusien ystävien ja leikkien ympäröimänä. Olen niin iloinen että teimme tämän päätöksen päiväkodista...

Nyt odotellaan kovasti viikonloppua ja Venetsialaisia mökillä. Ulkotulia, kenties raketteja, hyvää ruokaa ja parasta seuraa. Siihen on hyvä tämä kesä päättää!