Aika on kulunut niin nopeasti etten pysy enää perässä. Miten voi olla maaliskuun puoliväli? Viime postauksen jälkeen on tehty ja puuhattu vaikka mitä, käyty mm. Helsingissä messuilla. Siellä oli tosiaan oman alani messut ja miehen ollessa töissä koko viikonlopun suuntasimme Helsinkiin mummin ja pappan kanssa. Vähän arvelutti miten poika siellä jaksaa mutta niin hienosti käsi kädessä kierreltiin melkein neljä tuntia messuosastoja läpi. Meillä oli muutenkin superkiva viikonloppu ja sain taas olla ylpeä siitä miten helppo pojan kanssa on asioita tehdä...
Kotona taasen meidän pieni piha on ihan myllerryksen vallassa. Meillä tosiaan pieni umpipiha missä kasvaa valehtelematta yksi kaupungin isoimmista vaahteroista. Pitkään aikaan on ollut huoli siitä että missä kunnossa vaahtera on, kaatuessaan tekisi todella pahaa jälkeä. Puhumattakaan siitä lehtipaljoudesta mitä se maahan syksyisin pudottaa.
Niinpä tuo vaahtera päätettiin kaataa pois. Eikä se mikään pieni operaatio olekkaan. Puolet puusta on nyt karsittu ja pihamme on täynnä (siis todellakin täynnä) oksia. Loppupuu kaatuu sitten huomenna. Saa nähdä miltä piha tulee näyttämään kun puu on pois. Tulee muuttumaan aika hurjasti.
Tänään vapaapäiväni kunniaksi myös poitsun pyörä kaivettiin talvisäilytyksestä ja Ponin kanssa on menty pisin kaupunkia. Tämä on kiva vaihe kun poika polkee jo itsenäisesti niin voidaan lähteä yhdessä lenkille.
Aivan ihanaa oli kierrellä kaupunkia kauniissa säässä enkä suostu uskomaan että se paljon puhuttu takatalvi sieltä vielä tulisi. Tämä kevään ja kesän odotus on kyllä ihanaa aikaa...
Meinasin toivottaa teille lukijoille ihanaa alkavaa viikkoa mutta loppuviikkoa kohdenhan tässä ollaan jo menossa. Ei pysy perässä kyllä sitten millään enää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti