Uuden oppimista

Sunnuntaina lähdimme aamupäivällä poitsun kanssa pyöräilemään. Apupyörät otimme tässä kerran jo hetkeksi pois ja muutamia metrejä poika jo ilman ajelikin. Tänään sitten kokeiltiin uudelleen ja siitä se sitten lähti, meni niinkuin olisi aina ilman apupyöriä ajanut :) Nämä on ihania hetkiä kun pakahtuu ylpeydestä kun toinen oppii uutta...

Siskoni tänään sanoikin että miten paljon kesän aikana on poitsulla tapahtunut "isoja asioita", mm. oppinut uimaan ja sukeltamaan ja muutenkin tullut niin isoksi pojaksi. Ja tänään vielä tämä pyöräjuttu.

Aamulla huomattiin miehen kanssa että keittiön tuoli oli jostain syystä jääkaapin edessä. Poikahan siellä oli itse käynyt, ottanut jugurtin ja syönyt sen. On ihanaa että toinen on omatoiminen mutta välillä iskee haikeus että missä mun vauva on. 

Eilen päästiin viimein sinne elokuviinkin Postimies Patea katsomaan. Siinä elokuvaa katsellessa katsoin mun ja miehen välissä istuvaa poikaa popcorn-kulho sylissään ja tuli sellainen hassu fiilis että tässä mulla on kaikki mitä mä tarviin. Aina välillä täytyy oikein pysähtyä ja huomata kuinka kiitollinen kaikesta saa olla...

Mulla on tapana iltaisin laittaa aina poitsun seuraavan päivän vaatteet kuntoon päiväkotia varten ja käyn myös kengät läpi. Puhdistan ihmesienellä päiväkotikengät koska ne helposti on tosi hiekkaiset ja pölyiset. Perjantaina tein jälleen tämän kyseisen asian ja koska ihmesienellä en saanut tarpeeksi puhdasta otin vanhan hammasharjan ja sen ja fairyn avulla pesin kengät. Yhtäkkiä mua alkoi hymyilyttämään. Perjantai-ilta, klo 22 ja mä pesen hammasharjalla pojan kenkiä. Vähän on perjantai-illat muuttaneet muotoaan... Mutta missään muualla en juuri silloin olisi halunnut olla :)

Ihanaa viikon alkua!

Pienet hetket, suuret muistot...

Kun on viettänyt kaikki viikonloput toukokuusta lähtien pois kotoa niin kotiviikonloput tuntuvat näin syksyisin aivan ihanilta. Teimme muutamia suunnitelmia tälle viikonlopulle olettaen että olemme kotona. Mahdollisuus tulikin lähteä mökille ja kun asiaa pojalta kysyttiin niin se oli sitten sillä selvä. Mökille.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä mm. elokuviin yhdessä katsomaan Postimies Patea. Se on vaan jotenkin niin hellyyttävää että poitsulle mökkiviikonloppu menee kaiken tuollaisen edelle. Tärkeintä mökillä on tietenkin se että siellä on mummi ja pappa.

Tärkeää on myös tietyt tavat mitä poitsulla on mökillä tullut ja mitä täytyy AINA tehdä. Mummin kanssa istumaan rannalle, kaffetta pitää olla keitettynä tasaisin väliajoin... Nämä pienet hetket ovat niitä mistä ne suurimmat muistot pojalle varmaan jää. Toivon ja uskon että niitä muistoja jäi tänä kesänä paljon.

Kuten kuvista näkee niin kyllä se kesä on nyt vaan loppunut ja syksy tullut tilalle. Tässä kohtaa ei voi oikein muuta sanoa kuin että kiitos kesä, meillä on ollut kanssasi aivan mahtavaa! Innolla odotamme seuraavaa kesää ja uusia seikkailuja.

Jospa ensi viikonloppuna olisikin sitten kotiviikonlopun aika. Sytytän paljon kynttilöitä, käperryn torkkupeiton alle ja pesäänkin voisi sytyttää tulen. Meillä nimittäin on kotona jo aika kylmä ja olenkin jonkun aikaa jo kulkenut sisällä lämpimissä tossuissani. Vanha talo osaa olla niin kylmä vaikkakin niin ihana :)

Ihanaa alkavaa syksyista viikkoa kaikille lukijoille!

Nyt ärsyttää

Mulle blogimaailmassa tärkeintä on kuvat, laadukkaat sellaiset. On ihan mahtava nähdä kuinka ihan harrastelijakuvaajat ottavat kauniita ja tyylikkäitä kuvia. Kuvien takia mä blogeissa pyörinkin, kauniita kuvia on hieno katsella. Kännykkäkuvat blogeissa ja yleensäkin panostuksen puute kuviin saa mun mielenkiinnon lopahtamaan heti.

Itse kuvaan kuvani aina järjestelmäkameralla. Se vaatii hieman enemmän vaivaa raahata sitä aina mukana mutta siihenkin tottuu. Kuvaan kuvat raw- muodossa ja käsittelen kuvat Lightroomissa ja/tai Photoshopissa. Pitkään mua on ärsyttänyt se että kuvat eivät blogissa näytäkkään enää siltä miltä ne näytti kuvankäsittelyohjelmassa. Tänään töissä ajattelin tätä asiaa ääneen ja työkaveri sanoi että kokeileppas tallentaa kuvat png-muotoon.

No olisihan se pitänyt tajuta itsekkin, ero on huomattava. Ärsyttää kun en tajunnut tätä aiemmin...

Onko teillä muilla kuvat aina png-muodossa?

Muutenkin tähän bloggaamiseen voisi kuluttaa aikaa vaikka kuinka mutta kun siinä vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja niin niillä on sitten selvittävä. Mielessä on monia juttuja mitä täällä olisi kiva toteuttaa mutta aika ei vain riitä. Onneksi nyt tämän asian sain pois "murheista". Ero on pieni mutta minun silmään niin suuri :)

Ihanaa viikon alkua kaikille! Meillä on huomenna jännä päivä, nimittäin meille tulee keittiösuunnittelija. Keittiöremppa edistyy siis hieman. Jännittää kovasti puhutaanko suunnittelijan kanssa samaa kieltä...

 

Synttärihuumaa

Tänään ollaan oltu ihan synttärihuumassa sillä rakas kummityttö täytti 3 vuotta. Niitä sitten juhlittiin isolla porukalla.

Sisko oli nähnyt paljon vaivaa tarjoilun ja koristelun suhteen ja kaikki näytti ihanalta ja maistui taivaalliselta. Meillä on poitsun synttärit edessä parin kuukauden päästä ja sanoinkin että samoilla tarjoilulla mennään, koristeiden väri vaihtuu vaan poikamaisempaan :)

Hiukan ennen juhlia neiti A:n huonekin koki uudistusta ja sinne vaihdettiin Ferm Living Dotty tapettia. Lopputulos on mielestäni huikean kaunis. Kyllä tuolla pikkutytön kelpaa asustella.

Lapsoset leikkivät ja kirkuivat ja söivät tietenkin herkkujakin. Neiti A sai paljon ihania lahjoja joiden parissa taatusti vierähtää hetki jos toinenkin.

Ihanat juhlat siis takana, kiitos E & T & A ♥

"Nyt on juuri oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun.
Ja tehdä siellä sellainen taika,
että namusia lentää suuhun."

Paljon Onnea siis vielä neiti A,

olet meille kovin rakas...

Syksyn tuntua

Tänä viikonloppuna pelattiin mölkkyä, saunottiin ja paljuiltiin ja ihasteltiin kesän/syksyn yhtä kauneimpaa auringonlaskua. Oli vaan niin kaunista että ihan sanattomaksi veti. Nyt alkaa olemaan viimeiset viikonloput käsillä kun mökillä vietetään ja näitä maisemia ja tunnelmaa tulee kyllä niin ikävä. Jotenkin tuntuu kyllä että ollaan saatu akut ladattua nyt niin täyteen että jaksaa yli pitkän ja kylmän talven...

Näin loppukesästä grilliruoka tulee jo vähän korvista ulos ja sen takia ollaankin syöty viime aikoina paljon kalaa. Savustettuna tai loimutettuna. Nyt parina viime kertana pappa on tehnyt mökillä kalasoppaa. Vaikka kamera kädessä häärään muuten koko ajan, kuvaaminen unohtuu täysin kun kalasoppakattila pöytään nostetaan. Että se on hyvää, meidän pappa on kyllä niin taitava kalasopan tekijä ♥

Sunnuntaina tehtiinkin pidempi luontoretki metsässä kävellen koko porukalla ja pikkuisetkin jaksoivat mukisematta koko matkan. Sekä poitsulle että kummitytölle tälläiset luonnossa tehdyt retket ovat tärkeitä ja erittäin kiinnostavia sillä matkan aikana yleensä näkee vaikka mitä kiinnostavaa...

Ilmassa oli jo selkeästi sellaisen kirpeän syyspäivän tuntua ja nuuhkittiin kaikki keuhkot täyteen raitista ilmaa.

Naapurimökin luumupuu näytti aika houkuttelevalta, ehkä seuraavalla kerralla täytyy vähän käydä maistamassa :)

Ensi viikolla onkin suuren juhlan tuntua kun rakas kummityttömme täyttää vuosia ja päästään herkuttelemaan oikein kunnolla...